Viime aikoina ei kuitenkaan ole juurikaan tehnyt mieli lämmintä ruokaa. Aika erikoista, kun ollaan kuitenkin keskellä kylmää talvea. Kasvissyöjä olen ollut jo yli viisitoista vuotta eli ihan teinistä lähtien, ja valkoiset jauhot ja prosessoidut ruuat ovat jääneet tästä taloudesta jo aikaa sitten. Kasviksia tulee siis vedettyä normaalioloissakin paljon.
Tähän mennessä vähän raaempi ruokani on ollut pääasiassa salaattia. Salaatti on aika helppoa ja nopeaa ruokaa talvellakin, kun vähän mietii, millä voisi korvata kasvihuonetomaatit ja -kurkut. Itse salaattipohja taitaa kuitenkin olla vaikeammin korvattavissa, ellei sitten keksi jotain pelkästään juureksista. Olen nyt talvellakin ostanut tammenlehtisalaattia ja pinaattia ja höyryttänyt sekaan parsakaalia. Vähän väriä tulee porkkanasta ja aurinkokuivatuista tomaateista.
Vaikka olen ajatellut opetella ihan oikeidenkin raakaruokien tekemistä, en pidä kovinkaan realistisena tai edes tärkeänä tavoitteena itselleni, että siirtyisin raakaruokailemaan kokonaan. Minua kiinnostaa muunkinlainen ruoanlaitto, enkä pidä edes oleellisena, syökö joku raakaruokaa 70- vai 100-prosenttisesti. Tosin en ole itse kokeillut kummallakaan prosenttiluvulla, joten en voi väittää, etteikö eroa voisi ollakin. Mutta itse lähden siitä, että kokonaisuus ratkaisee, ja siksi tällä sivustolla ei tulla näkemään pilkuntarkkoja pohdintoja, onko joku sataprosenttisesti raw vai ei.
Tällaisella semi-raa’alla salaatilla olen ravinnut itseäni monesti viime päivinä:
Puoli ruukkua salaattia (tammenlehti- tai muuta)
Pari kourallista tuoretta pinaattia
1 avokado
Puolikas parsakaali
1 porkkana
Pari kourallista mungpavunituja
Muutama aurinkokuivattu tomaatti
Auringonkukansiemeniä
Päälle oliivi- tai seesaminsiemenöljyä
Pese ja revi salaatti ja pinaatti lautaselle. Kuori ja pilko avokado. Pilko parsakaali ja höyrytä kukintoja korkeintaan kaksi minuuttia. Vuole porkkana lastuiksi kuorimaveitsellä, raasta se tai viipaloi ohuesti. Heitä päälle idut, pilkotut aurinkokuivatut tomaatit ja auringonkukansiemenet. Ripottele päälle öljyä.
Parsakaalia kuulemma monet syövät kypsentämättäkin, mutta itselleni se tuntuu vähän oudolta ajatukselta. Höyryttäessäkin pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei kypsennä liikaa, koska ylikypsä parsakaali maistuu kamalalta. En yhtään ihmettelekään, että jotkut tätä vihannesta vihaavat, kun sitä pääsääntöisesti aina kypsennetään liikaa.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti